Keskiviikkona (keskellä viikkoa siis) kävi jotain ennen kuulumatonta. Ratikasta loppui aamulla sähkö (matkalla pääsykokeisiin!!!) Kuljettaja pahoitteli ja ehdotti varovaisesti jos me matkustajat ehkä voisimme ryhtyä työntö hommiin, jospa päästäisiin kiskoilla sellaiseen kohtaan jossa spora saisi taas napattua sähköistä kiinni. Niin me siis työnsimme Hesarilla 8 aikaan aamulla ratikkaa. Uskomaton juttu, ei ole vastaavaa tullut näinä 3 vuotena jotka Helsingissä olen asunut. Onneksi sähköt palasivat puolen metrin työntämisen jälkeen. Syke oli huisi, sillä minua jännitti että mahdanko ehtiä sinne haastatteluun ajoissa. Onneksi oli riskejä miehiä matkassa sillä ratikka matkalla.
Niin ne pääsykokeet nro1. Jäi aika ikävä maku sitten lopulta. En usko että haastattelu meni kovin hyvin.
Mutta olen iloinen että tuli käytyä, kaikki kartuttaa kokemuksia. Joskus on hyvä joutua oman mukavuus alueen ulkopuolelle, minulle tuollaiset haastattelut ovat sitä.
Mahtava kuva!
VastaaPoistaJa uskomaton tarina, en ole ikinä kuullut moisesta, että matkustajat olisivat työntäneet ratikan seuraavaan sähköpisteeseen :) Aikamoinen elämys varmasti.
Haastattelujen onnistumista on itse aina kamalan hankala arvioida, ehkä se menikin hyvin.
Minä tykkään tuosta kuvasta myös. Aamulla oli tosi hauskaa toimia mallina tuohon kuvaan. Kerrankin sai kuulemma hyppiä äidin sängyllä sydämen kyllyydestä.
VastaaPoista