( Fridge magnets. A short poem, Be dangerous, get more interested)
Miksi päässäni surraa vain ajatus: tästä puuttuu nyt hei sisältöä!!!
Niin kolmella huutomerkillä, tämä on vakavaa.
Mietin myös sitä millaisia juttuja olen tänne kirjoitttanut ja millaisen kuvan minusta tämän blogin perusteella saa/ voi saada.
Niin no olen kyllä ajatellut että haluaisin kirjoittaa jotain henkilökohtaisempaa, jotain koskettavampaa kuin nämä hömpänpömpät.
Toisaalta väistämättä seuraa murehdinta siitä, mikä on sopivasti. Minkä verran sitä on valmis paljastamaan istestään kaikille, koko maailmalle internetissä. Hmmm.. en ole löytänyt vielä yksiselitteistä vastausta tuohon.
Ehkä voisin aloittaa siitä että valitsisin aina aiheen, ja lähtisin sitten siitä. Antaisi kaiken vain ikäänkuin sutviintua siitä. Kuitenkin niin että olemassa olisi se punainenlanka. ( Onko kukaan miettinyt miksi se lanka on juuri punainen?) Hmm...PING ja inspiraatio. Tuosta tulee valokuva kunhan ehdin, nyt sulattelen ajatusta.
Mä:
Sen minkä jo minusta tiedättekin on nimeni. A N N A Se kuulostaa vähän rumalta kun äännetään englanniksi, muuten ok nimi. Nyt aikuisena olen oppinut arvostamaan. Lapsena se oli mielestäni kauhean tylsä. Minulla on ollut kolme sukunimeä joista viimeisimmän valitsin ihan itse, sitä ei ole keneltäkään saatu. Oli hyvä valinta ja sopii minulle.
No voin myös kertoa että olen syksyn lapsi ja seuraavan kerran täyteen tulee 29vee. Olen aina iloinnut synttäreistä, minun on vaikea hyväksyä sitä jos joku ei halua juhlia omiaan.En haluaisi olla päivääkään nuorempi, sillä silloin en olisi se kuka olen nyt.
Pidän hyvästä kahvista, rrrrrakastan mun rakkaista lapsosista ja ihanaa miehestä elämässäni.
Omaan hurjan tempperamentin, olen itsepäinen ja osaan olla pahasuustani,(näin minulle on kerrottu) muuten olen aika kiltti, joskus liikaakin. Puljaan kodin huonekkalujen paikkaa uudestaan, ja rakennan asetelmia, mutten pidä itseäni sisustajana. Tuo on vaan tuollaista pientä kaunistamista.
Ah, suloinen lapseni on saanut aikaa kauhean sotkun sillä aikaa kun olen kirjoittanut tätä. Uskokaa tai älkää keittion lattia on kadonnut leivinpaperiin ja muuhun keittiötarvikkeisiin. Ihanat yksi veet ylettyvät jo tonkimaan kaikki kaapit.
Kivaa keskiviikkoa vaaan!
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Why is it that what buzzes in my head is a thought shouting out; Heyyy this is seriously lacking content!!!
And yes whit 3 exlamation marks, it is serious....
I have also found myself pondering about the stuff I've wrote here, and what kind of a picture of me as a person you get/ might get from them.
I have thought that I'd like to write something more personal, more moving.
But,.. Then I go and wonder whether it'll be too personal, too revealing. And how much do I really want to share with people I don't know. Hmmm.. I have'mt found one right answer to that.
I think I'll start by choosing a subject a red line, and go from there.
Me:
As you know my name is A N N A. I always used to think that it's a boring oldfashioned name, but later on as an adult I've come to appriciate my name, even like it. I've had three lastnames so far, the current one is the one I chose. It's mine all mine, did'nt "get" it from anyone. I like it and I think I'll keep it no matter how life ends up.
I'm a Autumn girl and the next time I celebrate ( I do love birthdays and I think they are something so special and wonderfull you just have to be happy about them) gettin golder it'll be 29.
I love good coffee, and am crazily in love with my three babies ( of which two are no babies anymore 7,5 yeare huh!) and the gorgeous lovely man in my life.
I have a temperament that is fierce, given the chance. Otherwice am kind almost too nice at times. I rearrange our furniture quite often, and I like to make little arrangements out of things I have. yet I don't think I'm what you could call a decorator. It's just small beautification that's all.
Well now, ´my precious babe has made a huge mess while I've been writing thiss. So duty calls!
Have a good day!
Olipa ihanaa löytää sinut taas!
VastaaPoistaAnna on ikikaunis nimi. Ja ihan totta, minustakin se on ruma englanniksi äännettynä, mutta suomeksi monilla muilla kielillä oikein kaunis.
Minä olen sellainen joka en halua juhlia omia synttäreitäni ja jos totta puhun niin en juuri kenenkään muunkaan. Synttärit voisi minun puolestani poistaa kokonaan:)
Ja tuohonkin vanhenemiseenkin tekee mieli sanoa, että noin minäkin ajattelin sinun iässäsi. Nyt olen kyllä jo ihan muuta mieltä. Voisi aika seisahtua tähän, yksikään lisävuosi vanhenemista ei ole enää kivaa, vaikka muuten jokaisesta elon vuodesta olenkin kiitollinen. Voisikin jatkaa nelikymppisen kropassa loppuun asti, vain kokemus ja viisaus saisi lisääntyä.
Kuten Vivianne Westwoodkin sanoi "se jonka mielestä vanheneminen on mukavaa, valehtelee."
Hei vain Liivia!
VastaaPoistaTäällä minä olen, taas.
Kiva kun tulit käymään.
Niin, kuulen usein tuon että tässä iässä sitä monesti vielä onkin tätä mieltä. No aika näyttää tulenko minä muuttamaan mieleni.
Ehkä minun intoni iloita syntymäpäivistä on juuri kiitos siitä, että voi lisätä jälleen yhden vuoden lisää. Elämää en halua ottaa itsestään selvyytenä. Kaikenlaista voi tapahtua ja elämä voi olla niin kovin hauras. En tiedä toivottavasti osasin kiteyttää sen edes sinne suuntaan, miksi.
Ymmärrän kyllä miksi monet eivät perusta synttäreistä, ja heillä on siihen toki kaikki oikeus, se on ihan okei. Miten kukakin, eikö niin.
Ai juu ja tulen isosta perheestä, ,meitä on paljon lapsia ja kotona oli vahva sukutapa juhlia ihan kaikkia/ kaikkea mitä vain voi. Ehkä se on osin sitä slaavilaisuutta se.