perjantai 10. toukokuuta 2013

Päiviä joista tulee nopeasti viikkoja / Days that turn into weeks




 Olen hullaantunut kukista. Meille onkin saapunut aika joukko kaunottaria ja komistuksia. Ehkä tämä on sen maan (luonnon) kaipuuni paikkaamista. Yritän kantaa sitä sisälle niin paljon kuin suinkin mahdollista.
Onnenkantamoisina löysin viime viikolla pitkään (vuosia!) etsimäni onnen apilan (oxalis) ja ruukku jasmiinin. Jasmiini on nyt avannut muutamia kukintoja ja kotona leijailee hurmaava hentoinen kukkaistuoksu.


I've gone crazy about flowers. There's the   lushious pink pair of geraniums, a maroccan mint, sage, thyme, basil and dill. For years I tried to find a plant called lucky clover or oxalis. One day last week I wondered in the tiny flower shop around the corner and OH MY, ther it was on the shelf waiting for me. It was also a very lucky coinsidence I found a jasmine. I have tended our newcommers with love and teder care. I hope they'll like theri new home.
 K.sta on kehkeytynyt varsinainen linssilude. Passikuvan otto osoittautui vaikeaksi, koska poika hymyili heti häikäisevästi kameran nähdessään.

K has formed into a photogenic little fella. It turned out the only problem we had during taking photos for passport application was that he determinately wanted to smile each time he saw a camera.

 "Työpöytä" My "work space"
Olen viimein alkanut jälleen tuntea suurta vetoa ompelukoneen ääreen, pian ollaan tilanteessa että veto yltyy pakonomaiseksi tarpeeksi.

Finally I've started to fell that pull towards the sewingmachine. Soon I assume that pull to develop into a full fearse need.
I see dreams of sewing. I see floaty summer dresses and delicate summer prints form into jackets and hoodies for the little ones. For my self its dresses of different shapes and colors. For I am feeling thirsty for color. I think I'm finally ready give up wearing so much balck .





Taivas on ollut useana päivänä hurmaavan sininen ja säät suloisen lämpimiä. Kävimme ostamassa kevään/kesän ensimmäiset puisto kioski jäätelöt. Sattui hyvin, oli tyttöjen lempi makua tarjolla, kaneliomenaa

Skies have been woderfully blue of late, and the weather has been so warm and sweet. Like a true promise of summer. We had our long waited first icecreams from the park cafe. It was lucky that they had girls favourite cinnamon apple.

4 kommenttia:

  1. Veto ompelukoneeseen tauon jälkeen on niin tuttua. Tekisi mieli vähän vielä ommella, mutta luulen, että se kuuluu häiritsevästi alakerran naapuriin. Onneksi yöllä voi leikata kankaita.

    VastaaPoista
  2. Ihan kuin se tuoksuisi tänne asti! Kiva tuo valokuvaseinä. Ja viimeisessä kuvassa on ihan huikaiseva perspektiivi.

    VastaaPoista
  3. Aivan fantsuja hienoja kuvia taas - olet taitava kuvaaja :)

    VastaaPoista
  4. Olen ommella huristellut menemään pari päivää. Hauskaa hommaa vaikka selvästi huomaan kuinka "ruosteessa" olen.

    Kiitos muuten kommenteistanne. Kommentointi tuo tähän juttuun enemmän vuorovaikutteisen keskustelun tuntua. Tulee vähän monologin tuntua.

    Olen aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta. Voin kai nyt jo uskaltautua valottamaan, että hain tänä keväänä nyt sitten ihan ekaa kertaa valokuvausta opiskelemaan. Kesäkuun alussa saan kuulla kuinka kävi.

    VastaaPoista